Kirjainhippa

Kirjainten ja lukemaan opettelun toiminnallistamiseksi voi käyttää hippaleikkiä. 
Kirjainhippaa pystyy leikkimään joko sisätiloissa (liikuntasalissa) tai ulkona. 
Ryhmästä valitaan ensin oppilas, joka on hippa ja sovitaan tapa millä juuri tässä hipassa liikutaan: esimerkiksi juosten eteen tai taakse, tasajalkahyppien tai vaikka yhdellä jalalla hyppien. Hipassa turvana on jokin sana, joka alkaa sovitulla kirjaimella. Kun hippa saa oppilaan kiinni, on kiinnijääneellä muutama sekunti aikaa (esim. opettaja laskee hitaasti viiteen) keksiä sovitulla kirjaimella alkava sana. Jos kiinnijäänyt keksii sanan, saa hän jatkaa juoksua ja leikkiä. Jos kiinnijäänyt taas ei keksi sanaa, hän jää paikalleen niin kauaksi aikaa, että muutkin on saatu kiinni ja leikki loppuu tai hippavuoro vaihtuu, kirjain vaihtuu ja leikki alkaa alusta. 
Hippaleikkiä voi soveltaa esimerkiksi niin, että keksittävässä sanassa tulee olla kaksi sovittua kirjainta tai vaikka tavu.
Lisäksi opettaja tai joku oppilaista (joka ei halua tai pysty osallistumaan liikkuen) voi kerätä kaikki keksityt sanat erilliselle isolle paperille. Sanoja voidaan hyödyntää myöhemmin yhdessä esimerkiksi ryhmän yhteisen kirjaintarinan keksimiseen.     

RYHMITTELY

RYHMITTELY

Oppilaille on laitettu valmiiksi taululle eri aihepiirit,
esim. hedelmät, vaatteet, eläimet ja kulkuneuvot. Pöydällä on kortteja, joissa
on aihepiiriin liittyviä kuvia ja sanoja. Opettaja sanoo, että kiinnittäkää
taululle A:lla alkava hedelmä. Oppilaat käyvät yksitellen viemässä taululle
kortin ohjeen mukaan. Sen jälkeen koko ryhmä voi esim. taputtaa sanan tavut.  

Jos luokassa on älytaulu käytössä, niin oppilaat voivat
käydä vuorotellen siirtämässä taulun alalaidasta kortteja oikeaan paikkaan
ohjeen mukaan, esim. A:lla alkava kulkuneuvo. Tehtävä sopisi mielestäni parhaiten juuri älytaululla tehtäväksi.

1. HEDELMÄT                                                                                 2.  KULKUNEUVOT

3. VAATTEET

                                                                           4.   ELÄIMET

                                                                                      

Kortit: (Kuva ja sana)

Esim:

Omena              Housut              Banaani             Appelsiini         Bussi                   Auto                   Juna                    Laiva

Koira                   Kissa                   Paita                   Kengät               Hame                 Takki                   Päärynä             Ananas              Kettu                             Susi                     Tiikeri                 Orava                 Helikopteri                                    Lentokone       Lapaset                             Vesimeloni      Aasi                     Lehmä

Kirjaimia ihan itsestä!

Viisas sananlasku kertoo "leikki on lapsen työtä". Pienet lapset eivät useinkaan jaksa istua pitkään paikallaan, ja toiminta sekä tunteet opetuksessa vahvistavat oppimista. Tästä syystä varsinkin pienten ja suurempienkin lasten opetus kannattaa suunnitella niin, että lapset pääsevät touhuamaan ja heillä on hauskaa. Hyviä keinoja toiminnan lisäämiseksi opetukseen on erilaiset leikit ja pelit.

Eräs hauska tapa opetella kirjaimia voisi olla leikki, jossa lapset muodostavat itsestään kirjaimia. Tällaisessa leikissä lapset pääsevät liikkumaan ja pohtimaan. Ensin lapset voisivat muodostaa yksin itsestään niitä kirjaimia, joita opettaja paperilappusilla heille jakaa. Muut lapset arvaavat, mikä kirjain on kyseessä. Toiseksi voitaisiin muodostaa esimerkiksi oman etunimen alkukirjaimen mukaan ryhmät, joissa lapset yhdessä muodostaisi heidän etunimiään yhdistävän kirjaimen. Näin leikkiin saataisiin mukaan vuorovaikutusharjoittelua. Kirjainten muodostusleikkiin voi liittää hieman kilpailua esimerkiksi niin, että lapset yrittävät muodostaa kirjaimen mahdollisimman nopeasti. Tämä voi tehdä leikistä entistä mielenkiintoisemman!
Kyseistä leikkiä voi varmasti muokata tarpeiden mukaan loputtomasti!

Tunnistatko kuvan lasten itsestään muodostamat kirjaimet?

Oppilaan toiminnallisuuden lisääminen

Oppilaan toiminnallisuutta lukemaan oppimisessa voisi lisätä esimerkiksi seuraavan harjoituksen avulla. Tässäkin ideassa lähdetään luokkahuoneesta ulos, samoin kuin Mariakin edellisessä kirjoituksessaan kokemuksestaan kirjoitti.

Äidinkielen tunnilla lähdetään ulos koulun pihapiiriin etsimään tietyllä kirjaimella alkavia sanoja. Tehtävän voisi toteuttaa esimerkiksi paritehtävänä, jolloin oppilaspari yhdessä kulkisi tietyn ajan ulkona etsien pihapiiristä tietyllä kirjaimella alkavia sanoja ja kirjaamalla ne ylös. Esimerkiksi kirjain K – keinu, keppi, kukka, kiipeilyteline, kivi, katto yms. Oppilaiden iästä ja taitotasosta riippuen, voisi annettuja kirjaimia olla yksi tai useampia.

Harjoitusta voisi täydentää antamalla siihen liittyen kotitehtäväksi etsiä samalla kirjaimella (esimerkiksi se K) alkavia sanoja myös kotoa tai kodin pihapiiristä.

Lasten toimintatarpeista + toiminnallisuudesta

Tänään jo puhuimmekin pistetyöskentelystä ja monikanavaisesta lähestymistavasta. Varmasti lasta auttaa, ettei keskitytä pelkkään kirjaimen kirjoittamiseen, vaan muotoakin "makustellaan" eri tavoin, eri aisteilla. Kunhan lapsille vain esitellään erilaiset toiminnalliset työtavat luontevana osana opetusta, he varmasti innolla opiskelevat kirjoittamista ja lukemista. Ekaluokkalaisen on vielä vaikeaa istua paikallaan 45 minuuttia, ja toiminnallisuus mahdollistaa liikkumisen esim. juuri työpisteistä toiseen. Toinen asia on, miten vanhemmat ottavat vastaan uudet metodit. Moni pitää pulpettipedagogiikkaa ainoana oikeana.

Itselläni on vain vähän kokemusta alkuopetuksesta, joten kommenttini voivat jäädä melko pinnallisiksi. Viime lukuvuonna sain ensimmäistä kertaa opettaa yhtä eskarilaista ja kahta ekaluokkalaista venäjän tunneilla. Me vietimme joskus osan oppitunnista koulun pihalla miettien, mitä vaikkapa pihan puut ovat suomeksi ja venäjäksi. Kehotin suomeksi menemään mänty-nimisen puun luokse, ja sitten sanoimme puun nimen venäjäksi. Samoin menettelimme muiden puiden kanssa. Luokkaan päästyämme kirjoitimme puiden nimet taululle. Turvauduin kokosanamenetelmään näiden kolmen alkuopetuksessa, ja olin todella yllättynyt, kun toukokuussa ensimmäinen oppilaistani puhkesi lukemaan. Käyttämässämme oppikirjassa kaikki kappaletekstit muuten olivat laulun muodossa.

Jäin miettimään...

Kivoja ideoita saimme tänään, kiitos niistä. Tavujen taputtamisen kohdalla mietin, miten se sopii heikkokuuloisille. Eli "peittääkö" taputus heiltä sen tavurajan? Muistelen jonkun vinkanneen sormitaputuksesta, joka soveltuu myös heikkokuuloisille.

Astevaihtelun opettaminen

Hei!

Sain tänään uuden idean kurssilta kaksoiskonsonanttien opettamiseen maahanmuuttajille. Nyt sitten taputetaan ja tavutetaan sanoja tästä lähtien. Monet oppilaistani ei pysty kuulemaan onko sanassa kettu yksi vai kaksi t-kirjainta. Olisiko jollain muita hyviä ideoita miten opettaa astevaihtelua? Kaikki uudet ideat ovat todella tarpeen yläkoululaisille ja myös lukiolaisille maahanmuuttajille.