SUJUVA LUKEMINEN

SUJUVAN LUKEMISEN HARJOITTELU: ALAKOULUN UUTISET 15.10.2014

 

Luokan oppilaat jaetaan pienryhmiin tai pareihin. Jokainen ryhmä työskentelee tv-asemalla, ja jokainen ryhmän jäsen pääsee lukemaan uutisia. Tämä toteutetaan kiertopistetyöskentelynä.

 

Puolet ryhmistä aloittaa uutisten lukemisen, esimerkiksi kolme ryhmää omilla tv-asemillaan luokan eri nurkissa. Tv-ruutu on askarreltu jo aiemmin pahvilaatikosta. (Laatikkoa voidaan käyttää myös toisessa tehtävässä nukketeatterin estradina.) Toiset kolme ryhmää toimii uutisten katselija-kuuntelijoina.

 

Kaikki kuuntelija-ryhmät kiertävät ensin vuorotellen eri televisioruutupisteissä, joissa ryhmäläiset katsovat uutiset. Lopuksi katselijaryhmät siirtyvät uutisten lukijoiksi ja lukijaryhmät katselijoiksi.

 

Hyviä ja muunneltavia uutistekstejä löytyy muun muassa Papunetin selkoteksteistä (www.papunet.net). Samasta osoitteesta löytyy myös kuvia. Tosin oppilaat voivat kuvittaa uutisensa itse.

Seuraavassa on sujuvan lukemisen harjoitteluun muokattu esimerkkiteksti ja muokattavia, aiheeseen liittyviä tekstejä (lähde: www.papunet.net, tekstit Monica Vasku):

 

MAR-JAT

 

KE-SÄL-LÄ KAN-NAT-TAA SYÖ-DÄ MAR-JO-JA. NE

O-VAT MA-KEI-TA, VÄ-RIK-KÄI-TÄ JA TO-SI

TER-VEEL-LI-SI-Ä. NE KAS-VA-VAT SUO-MEN

MET-SIS-SÄ, MUT-TA MYÖS LÄ-HEL-LÄ A-SU-TUS-

TA.

 

KE-SÄL-LÄ VOIM-ME MEN-NÄ MET-SÄÄN JA POI-

MI-A NII-TÄ, JA SIT-TEN TEH-DÄ E-SI-MER-KIK-SI

HY-VI-Ä ME-HU-JA JA KAK-KU-JA.

 

SUO-MES-SA JO-KAI-NEN SAA POI-MI-A

MAR-JO-JA MET-SÄS-SÄ, KUN EI POI-MI NII-TÄ

LII-AN LÄ-HEL-LÄ TOIS-TEN IH-MIS-TEN TA-LO-A

TAI PI-HAA. TU-TUS-TU SUO-MEN MAR-JOI-HIN.

Mansikka

Kuva: Roland Helerand

Mansikka on tosi suosittu marja Suomessa, ja siitä voi tehdä esimerkiksi hyviä kakkuja. Metsässä mansikat ovat yleensä pieniä ja makeita, ja ne kasvavat maassa matalalla. Kaupassa mansikat ovat suurempia, mutta ne ovat myös makeita.

Mansikat kuuluvat ruusukasveihin. Niitä on yli 20 eri lajia. Mansikat kasvavat lauhkeassa ilmastossa eri puolilla maapalloa.

Mansikka on todella terveellinen: siinä on C-vitamiinia enemmän kuin appelsiinissa. Kun syö kaksi desilitraa mansikoita, saa päivän C-vitamiiniannoksen. Mansikat eivät myöskään lihota. Noin kahdessa desilitrassa mansikoita on vain 43 kilokaloria.

 

 

 

Mustikka

Kuva: Roland Helerand

Heinäkuusta lokakuuhun Suomen metsässä on tosi paljon mustikoita. Mustikat kasvavat matalissa pensaissa. Mustikka on väriltään sininen. Mustikoista voi irrota väriä, joten ota hanskat mukaan, jos et halua tahria käsiäsi.

Mustikka kasvaa kangasmetsissä ja lehdoissa ja korvissa. Mustikka kasvaa kaikkialla Suomessa. Se viihtyy kosteassa maaperässä ja sietää hyvin varjoa.

Mustikan marjoissa on runsaasti A- ja B-vitamiinia. Niistä saa myös hyvin C-vitamiinia ja kalsiumia. Mustikan marjoista valmistetaan perinteisiä suomalaisia herkkuja, muun muassa mustikkapiirakkaa sekä mustikkakeittoa. Mustikoista voi valmistaa myös hilloa.

 

 

Vadelma

Kuva: Wikipedia

Vadelma on yleinen koko Suomessa, paitsi Lapissa, missä se on harvinainen. Vadelmat ovat punaisia ja makeita. On helppo löytää vadelmia metsissä kesän lopulla. Vadelmapensas voi kasvaa kaksi metriä korkeaksi. Kun poimit vadelmia, muista, että vadelmapensaissa on piikkejä.

Vadelma on makea marja, varsinkin aurinkoisina kesinä.  Vadelman marjat maistuvat voimakkaasti, ja siksi niitä käytetään paljon hillojen, mehujen ja liköörin valmistukseen. Kuivattuja lehtiä käytetään myös teenä. Lehdissä on C-vitamiinia.

 

 

 

 

Puolukka

Kuva: Jonas Bergsten / Wikipedia

Puolukka on hapan marja, joka kasvaa matalissa varvuissa. Puolukka on kypsä vasta syyskuussa. Puolukka viihtyy erityisesti valoisissa ja kuivissa kangasmetsissä.

Puolukka on yleisesti käytetty marja sekä Suomen tärkein luonnonmarja. Suomessa puolukkasato vaihtelee 200–500 miljoonan kilon paikkeilla.

Puolukka on monikäyttöinen marja keittiössä. Siitä tehdään mehua, hilloa, puuroa, sosetta, hyytelöä sekä paljon muuta. Puolukka sisältää monia aineita, jotka ovat hyväksi terveydelle, muun muassa C-vitamiinia. Marjat edistävät maksan, sapen sekä vatsan toimintaa. Marjat pitävät suoliston terveenä, edistävät raudan sekä kivennäisaineiden imeytymistä. Puolukassa on myös antibioottisia aineita, jotka torjuvat tulehduksia.

 

Lakka

Kuva: Wikipedia

Lakka on yksi arvokkaimmista luonnonmarjoista Suomessa. Lakassa on voimakas maku ja hyvin paljon C-vitamiinia. Marjan nimi vaihtelee eri puolilla Suomea, esimerkiksi Länsi-Suomessa puhutaan lakasta ja Pohjois- ja Itä-Suomessa hillasta. Lakka kypsyy heinä–elokuussa. Marja on puolipallon muotoinen. Lakka on kullankeltainen, pehmeä ja mehevä. Suomessa lakka on levinnyt laajalle alueelle, eniten sitä löytyy suoalueilta.

Marjassa on C-vitamiinia 3–4 kertaa enemmän kuin appelsiinissa. Lakka on monien hienojen jälkiruokien, leivonnaisten ja liköörien raaka-aine. Lakasta valmistetaan Suomessa lakkalikööriä. Lakan lehtiä voidaan käyttää yrttiteessä.

Teksti: Monica Vasku