torstai 16. lokakuuta 2014

Kirjainten kalastus


Tarvitaan kaloja, jokaiseen kalaan klemmari ja taakse kirjain, sekä onkea varten kynä, lankaa ja magneetti.

Tässä pelissä oppilas "onkii" kaloja, joiden takaa paljastuu kirjain.
Oppilaan tehtävänä on tämän jälkeen keksiä samalla kirjaimella alkava sana.



Peliä voidaan muuttaa käyttämällä kirjainten sijasta tavuja tai rajaamalla keksittävän sanan aihepiiriä,  seuraavalla vuorolla on keksittävä esim. eläin/kaupunki/nimi/ruoka, joka alkaa ongitulla kirjaimella.

keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Sujuvan lukutaidon harjoitus: teksti elämään

Oppilaat valitsevat ryhmissä runon, joka vaikuttaa kiinnostavalta. He lukevat runon, kirjoittavat sen tekstinkäsittelyohjelmaan ja muokkaavat sanoja tekstinkäsittelyn keinoin. Runoon voi myös liittää halutessaan kuvia.

Esimerkki: Kirsi Kunnaksen Kalikoo-kissan elämää

Kalikoo-kissalla oli musta takki,
valkeat liivit ja punainen lakki
ja jalassa metsästyssaappaat.

Mutta unten mailla se ylleen puki
samettiviitan ja kreikkaa luki
ja tutustui antiikin historiaan
ja kirjoitti kalikoo-mitallaan
runoja oudosta unestaan
jossa se oli Kalikoo-kissa
jolla oli kirjavat metsästyssaappaat
valkeat liivit ja musta takki
ja päässä punainen lakki.

Työryhmä: Jenni Kanninen, Sari Hietanen, Nina Niemelä ja Sanna Lönn

Tunnetilojen harjoittelu

Sujuvaa lukutaitoa voi harjoitella esimerkiksi tunnetaitojen avulla tekstistä käsin. Tässä esimerkissä kirjana on Muumipeikon aarre. Harjoituksen voisi toteuttaa esimerkiksi parityönä siten, että toinen oppilaista toimii lukijana ja toinen esittää tekstistä nousevia tunnetiloja. Lukija harjoittelee samalla eläytyvää lukemista. Kirja valikoitui sillä perusteella, että kyseisessä muumikirjassa tunteilla on keskeinen rooli. Yhtä hyvin harjoitus toimii vaikkapa runojen tai muiden tekstien pohjalta. Harjoituksen voisi aloittaa siten, että opettaja toimii lukijana ja oppilaat esittävät tunnetiloja. Samalla oppilaat saavat ideaa eläytyvästä lukemisesta. Alkuun harjoitusta voi toteuttaa myös tunnekorttien avulla ja oppilaiden kehittyessä näyttelemällä.



Hanna Heikkilä, Liina Asplund, Kristina Tuovinen

Ryhmätyö lukemisen kehittämiseen

Miinan ja Manun eläinaapinen

Kirjassa esitellään erilaisia eläimiä ja niihin sopivia kirjaimia. Opettajan avulla voidaan käydä läpi aukeamalla esiintyvät kirjaimet, jonka jälkeen opettaja voi lukea kuvatekstit läpi. Oppilaiden tulisi tämän jälkeen osata näyttää esimerkiksi mikä/mitkä aukeaman eläimistä alkavat opettajan valitsemalla kirjaimella. Kuvatekstit ovat informatiivisia ja oppilaat oppivat biologiaakin vaivihkaa.

Kivat kuvat voivat motivoida oppilaita tutustumaan tekstiin, joka itse on tavutettu siksi helppolukuista.



Muumilaakson aarteet

Opettaja lukee ensin tarinan alun. Sitten keskustellaan yhdessä, miten tarina mahtaa jatkua. Tämän jälkeen oppilaat lukevat itsenäisesti tarinan loppuun. Kaikkien luettua keskustellaan vielä yhdessä tarinan tapahtumista.

Muumien numeroleikit

Kirja sisältää lyhyitä loruja numeroista. Opettaja lukee luokalle ääneen yhden lorun jostakin numerosta. Lorun lukemisen jälkeen keskustellaan, mitä lorussa on tapahtut ja mitä vaikeat sanat tarkoittavat. Lorun sisällön läpikäymisen jälkeen oppilaat piirtävät, mitä lorussa tapahtui. Kuvaan voidaan piirtää myös numero, josta loru kertoi. Näin voidaan yhdistellä matematiikan ja äidinkielen opettamista.

Vaihtoehtoisesti Muumien numeroleikit -kirjasta voidaan tehdä tehtävä, jossa opettaja lukee loruja kirjasta ja oppilaat yhdistävät opettajan lukemia loruja niitä kuvastaviin kirjan kuviin. Tämä tehtävä sopii melko pienillekin oppilaille.

Harjoitus sujuvan lukemisen kehittämiseen

Harjoituksessa lapsi lukee yhden minuutin/90 sekunnin ajan ja opettaja merkitsee luettujen sanojen määrän ja kirjaa lukuvirheet kirjaamislomakkeeseen. Seuraavaksi opettaja lukee saman tekstin ja oppilas kuuntelee ja seuraa tekstiä. Oppilas lukee uudestaan ja opettaja laittaa luettujen sanojen määrän ja lukuvirheet lomakkeeseen. Motivointina oppilaalle toimii oppilaan oma oivallus lukunopeuden kehityksestä. Tekstiä voi lukea myös ilman sen kummempaa seuraamista ja vaikka vain vuoroin aikuisen kanssa.

Materiaali: lukimat.fi

tiistai 14. lokakuuta 2014

L-ÄÄNTEEN HARJOITTELUUN


5.10.2014 / L-ÄÄNTEEN HARJOITTELUUN, EPÄSELVÄN ÄÄNTÄMISEN MUUTTAMISEKSI

 

Harjoitus sopii viisivuotiaasta lähtien, esikouluikäiselle ja sitä vanhemmalle lapselle.

 

1) Aloitetaan tutuksi tulleella lorulla:

 

LIL-LI LUIS-TE-LEE TAL-VI-SEL-LA SÄÄL-LÄ.

 

LIL-LIN LUIS-TI-MET O-VAT LU-JAS-TI JA-LAS-SA,

KUN LIL-LI LII-TÄÄ JÄÄL-LÄ!

 

LUIS-TE-LUN LO-MAS-SA LIL-LI LE-PÄI-LEE LUU-MU-JUO-MAA MAIS-TEL-LEN.

 

(Loru voidaan sanoa uudelleen, ja oppilaat voivat yhdessä toistaa sanan kerrallaan opettajan jälkeen.)

 

2) Muistipelin tekeminen ja pelaaminen:

 

Opettaja on monistanut L:n ääntämisharjoitukseen liittyviä kuvia, joissa lukee myös sana. Jokainen oppilas saa kaksi samanlaista kuvaa. Hän värittää kuvat samalla lailla (ja liimaa kuvien taakse pahvin). Muistipelejä voi tehdä pari kolme, jotta sitä pelattaisiin pienryhmissä. Opettaja voi vaihtoehtoisesti eri tilanteissa pelata muistipeliä kaksinkin oppilaan kanssa, tai oppilaat voivat tehdä kukin oman muistipelin ja pelata sitä kotona.

 

Huom. Pelissä sanotaan aina kuvassa oleva sana.

 

 


 


 

17.9.2014 / KIRJAIMEN OPETTAMINEN

 

Opetellaan esimerkiksi L-kirjain.

1)    Piirretään L-kirjain parin selkään.

2)    Etsitään lehdistä kuvia (kotitehtäväksi?) tai piirretään L-kirjaimella alkavien sanojen kuvia.

3)    Kilpailu: Oppilas piirtää taululle kuvaa, joka alkaa L-kirjaimella. Muut joukkueittain arvaavat, mikä kuva/sana on muodostumassa.

4)    Mietitään pienryhmissä, minkälainen on L-kirjain.

·         Miltä se näyttää?

·         Miltä se tuntuu?

·         Miltä se voisi maistua?

·         Miten se voisi liikkua?

Ryhmä tekee yhdessä still-kuvan eli pysäytetyn kuvan L-kirjaimesta. Toiset ryhmät ja ryhmäläiset kertovat, mitä näkevät tässä still-kuvassa.

5)    Tarinan jatkaminen:

·         Miten pysäytetyn L-kuvan tilanne voisi jatkua? Mitä sitten voisi tapahtua?

6)    Loruttelua

 

LIL-LI LUIS-TE-LEE TAL-VI-SEL-LA SÄÄL-LÄ.

 

LIL-LIN LUIS-TI-MET O-VAT LU-JAS-TI JA-LAS-SA, KUN LIL-LI LII-TÄÄ JÄÄL-LÄ!

 

LUIS-TE-LUN LO-MAS-SA LIL-LI LE-PÄI-LEE LUU-MU-JUO-MAA MAIS-TEL-LEN.

 

SUJUVA LUKEMINEN


SUJUVAN LUKEMISEN HARJOITTELU: ALAKOULUN UUTISET 15.10.2014

 

Luokan oppilaat jaetaan pienryhmiin tai pareihin. Jokainen ryhmä työskentelee tv-asemalla, ja jokainen ryhmän jäsen pääsee lukemaan uutisia. Tämä toteutetaan kiertopistetyöskentelynä.

 

Puolet ryhmistä aloittaa uutisten lukemisen, esimerkiksi kolme ryhmää omilla tv-asemillaan luokan eri nurkissa. Tv-ruutu on askarreltu jo aiemmin pahvilaatikosta. (Laatikkoa voidaan käyttää myös toisessa tehtävässä nukketeatterin estradina.) Toiset kolme ryhmää toimii uutisten katselija-kuuntelijoina.

 

Kaikki kuuntelija-ryhmät kiertävät ensin vuorotellen eri televisioruutupisteissä, joissa ryhmäläiset katsovat uutiset. Lopuksi katselijaryhmät siirtyvät uutisten lukijoiksi ja lukijaryhmät katselijoiksi.

 

Hyviä ja muunneltavia uutistekstejä löytyy muun muassa Papunetin selkoteksteistä (www.papunet.net). Samasta osoitteesta löytyy myös kuvia. Tosin oppilaat voivat kuvittaa uutisensa itse.

Seuraavassa on sujuvan lukemisen harjoitteluun muokattu esimerkkiteksti ja muokattavia, aiheeseen liittyviä tekstejä (lähde: www.papunet.net, tekstit Monica Vasku):

 

MAR-JAT

 

KE-SÄL-LÄ KAN-NAT-TAA SYÖ-DÄ MAR-JO-JA. NE

O-VAT MA-KEI-TA, VÄ-RIK-KÄI-TÄ JA TO-SI

TER-VEEL-LI-SI-Ä. NE KAS-VA-VAT SUO-MEN

MET-SIS-SÄ, MUT-TA MYÖS LÄ-HEL-LÄ A-SU-TUS-

TA.

 

KE-SÄL-LÄ VOIM-ME MEN-NÄ MET-SÄÄN JA POI-

MI-A NII-TÄ, JA SIT-TEN TEH-DÄ E-SI-MER-KIK-SI

HY-VI-Ä ME-HU-JA JA KAK-KU-JA.

 

SUO-MES-SA JO-KAI-NEN SAA POI-MI-A

MAR-JO-JA MET-SÄS-SÄ, KUN EI POI-MI NII-TÄ

LII-AN LÄ-HEL-LÄ TOIS-TEN IH-MIS-TEN TA-LO-A

TAI PI-HAA. TU-TUS-TU SUO-MEN MAR-JOI-HIN.

Mansikka

Kuva: Roland Helerand

Mansikka

Mansikka on tosi suosittu marja Suomessa, ja siitä voi tehdä esimerkiksi hyviä kakkuja. Metsässä mansikat ovat yleensä pieniä ja makeita, ja ne kasvavat maassa matalalla. Kaupassa mansikat ovat suurempia, mutta ne ovat myös makeita.

Mansikat kuuluvat ruusukasveihin. Niitä on yli 20 eri lajia. Mansikat kasvavat lauhkeassa ilmastossa eri puolilla maapalloa.


Mansikka on todella terveellinen: siinä on C-vitamiinia enemmän kuin appelsiinissa. Kun syö kaksi desilitraa mansikoita, saa päivän C-vitamiiniannoksen. Mansikat eivät myöskään lihota. Noin kahdessa desilitrassa mansikoita on vain 43 kilokaloria.

 

 

 

Mustikka

Kuva: Roland Helerand

Mustikoita

Heinäkuusta lokakuuhun Suomen metsässä on tosi paljon mustikoita. Mustikat kasvavat matalissa pensaissa. Mustikka on väriltään sininen. Mustikoista voi irrota väriä, joten ota hanskat mukaan, jos et halua tahria käsiäsi.

Mustikka kasvaa kangasmetsissä ja lehdoissa ja korvissa. Mustikka kasvaa kaikkialla Suomessa. Se viihtyy kosteassa maaperässä ja sietää hyvin varjoa.

Mustikan marjoissa on runsaasti A- ja B-vitamiinia. Niistä saa myös hyvin C-vitamiinia ja kalsiumia. Mustikan marjoista valmistetaan perinteisiä suomalaisia herkkuja, muun muassa mustikkapiirakkaa sekä mustikkakeittoa. Mustikoista voi valmistaa myös hilloa.

 

 

Vadelma

Kuva: Wikipedia

Vadelma

Vadelma on yleinen koko Suomessa, paitsi Lapissa, missä se on harvinainen. Vadelmat ovat punaisia ja makeita. On helppo löytää vadelmia metsissä kesän lopulla. Vadelmapensas voi kasvaa kaksi metriä korkeaksi. Kun poimit vadelmia, muista, että vadelmapensaissa on piikkejä.

Vadelma on makea marja, varsinkin aurinkoisina kesinä.  Vadelman marjat maistuvat voimakkaasti, ja siksi niitä käytetään paljon hillojen, mehujen ja liköörin valmistukseen. Kuivattuja lehtiä käytetään myös teenä. Lehdissä on C-vitamiinia.

 

 

 

 

Puolukka

Kuva: Jonas Bergsten / Wikipedia

Puolukka

Puolukka on hapan marja, joka kasvaa matalissa varvuissa. Puolukka on kypsä vasta syyskuussa. Puolukka viihtyy erityisesti valoisissa ja kuivissa kangasmetsissä.

Puolukka on yleisesti käytetty marja sekä Suomen tärkein luonnonmarja. Suomessa puolukkasato vaihtelee 200–500 miljoonan kilon paikkeilla.

Puolukka on monikäyttöinen marja keittiössä. Siitä tehdään mehua, hilloa, puuroa, sosetta, hyytelöä sekä paljon muuta. Puolukka sisältää monia aineita, jotka ovat hyväksi terveydelle, muun muassa C-vitamiinia. Marjat edistävät maksan, sapen sekä vatsan toimintaa. Marjat pitävät suoliston terveenä, edistävät raudan sekä kivennäisaineiden imeytymistä. Puolukassa on myös antibioottisia aineita, jotka torjuvat tulehduksia.

 

Lakka

Kuva: Wikipedia

Lakka

Lakka on yksi arvokkaimmista luonnonmarjoista Suomessa. Lakassa on voimakas maku ja hyvin paljon C-vitamiinia. Marjan nimi vaihtelee eri puolilla Suomea, esimerkiksi Länsi-Suomessa puhutaan lakasta ja Pohjois- ja Itä-Suomessa hillasta. Lakka kypsyy heinä–elokuussa. Marja on puolipallon muotoinen. Lakka on kullankeltainen, pehmeä ja mehevä. Suomessa lakka on levinnyt laajalle alueelle, eniten sitä löytyy suoalueilta.

Marjassa on C-vitamiinia 3–4 kertaa enemmän kuin appelsiinissa. Lakka on monien hienojen jälkiruokien, leivonnaisten ja liköörien raaka-aine. Lakasta valmistetaan Suomessa lakkalikööriä. Lakan lehtiä voidaan käyttää yrttiteessä.

Teksti: Monica Vasku

lauantai 11. lokakuuta 2014

Riimittelykortit

Mieleeni jäi eräältä tunnilta erityisesti riimittely ja siitä inspiroituneena askartelin riimittelykortit. Alunperin ideana oli tehdä kortit riimittelymuistipeliä varten, mutta askartelun lomassa huomasin, että kortteja voi käyttää myös muilla tavoin. Riimittelymuistipelissä tehtävänä on siis löytää korteille pari niin, että niissä esiintyvät sanat rimmaavat keskenään (esim kukka-sukka; kuu-suu).


Korteissa on sekä sana että kuva, jotta myös ei-niin-lukutaitoiset lapset voivat pelata korteilla kuvien avulla ja tutkailla sanojen kirjoitusasua ja niistä löytyviä kirjaimia samalla. Kortteja tehdessäni huomasin, että sanat rajoittuivat pitkälti niinhin sanoihin, joista osasin kohtuullisen surkealla piirustustaidoillani piirtää edes jotenkin tunnistettavat kuvat, joten helpompi olisi ehkä etsiä sanaa vastaavat kuvat netistä. Noh, ensi kerralla sitten!

Tässä vielä lista käyttämistäni sanoista:
suu-luu
kuu-puu
lika-sika
portti-kortti
siili-tiili
kallo-pallo
hammas-lammas
nuoli-tuoli
lakki-takki
valo-talo
kukka-sukka
matto-katto

Lisää riimipareja varmasti olemassa, mutta tässä ensimmäisenä mieleeni tulleet. Muistipelin lisäksi kortteja voi pitää ihan oikein päin ja etsiä sieltä yhdessä lapsen kanssa rimmaavia sanoja ja sitten tutkailla esimerkiksi sanojen kirjoitusasua ja vertailla mikä sanoissa on samanlaista, mikä erilaista ja miettiä, miksi sanat rimmaavat.

-Irene





perjantai 10. lokakuuta 2014



KIRJAINTEN, TAVUJEN JA SANOJEN HARJOITTELU KUVA-SANAKORTTIEN AVULLA

Tein lukemisen harjoittelun avuksi kuva-sanakortit, joiden toisella puolella on kuva, toisella puolella taas kuvaa vastaava sana tavuittain kirjoitettuna. Kortteja voi käyttää todella monin tavoin, vain mielikuvitus on rajana! Alla muutamia esimerkkejä.


Lapsi voi esimerkiksi miettiä kuvan perusteella vaikkapa alkukirjaimen ja tarkistaa sen sitten kortin sanapuolelta. Aikuinen voi lisäksi pyytää lasta etsimään tietyllä alkukirjaimella alkavia sanoja kuvien perusteella.


Kortti toimii myös toisinpäin jo vähän etevämmällä lukijalla, lapsi lukee tekstipuolelta sanan ja tarkistaa sitten kuvapuolelta menikö oikein. Kirjaimia voidaan myös harjoitella ja muotoilla yhdessä vaikkapa piippurasseista taivuttelemalla tai kivillä. 



torstai 9. lokakuuta 2014

Voiko tuulipuvussa lentää?

Lupasin laittaa vielä kuvat tänne Tittamari Marttisen kirjasta Voiko tuulipuvussa lentää? Kieliriemua ja sanahelinää.  Kirja liittyy siis aiempaan kirjoitukseen sujuvasta lukemisesta ja synonyymeista.

Pidän tästä kirjasta hurjan paljon, sillä siinä tulee hienosti esille kirjan takakannessakin esiin tuotu ajatus: kielellä saa irrotella ja hassutella!



Roni ja Pulmu teekannupostin asiakkaina


Ennen lukuharjoittelun aloittamista käydään oppilaiden kanssa läpi kirjan juoni pähkinänkuoressa. On helpompi harjoitella, kun tuntee tarinan.

Kirjassa jääkarhu Pulmu asuu Pohjoisnavalla ja tuntee itsensä hieman yksinäiseksi. Se lähettää ystäväkutsun teekannussa, jonka se heittää meren kuljetettavaksi. Sattumalta teekannun löytää ranta-aallokosta pingviini Roni, joka raapustaa oman vastausviestinsä ja laittaa senkin vesipostin kyytiin. Viesteissään Pulmu ja Roni sopivat vierailusta. Kirjekamujen matkasuunnitelmat epäonnistuvat, kumpikin lähtee tapaamaan toista, eivätkä heidän reittinsä kohtaa. Paluumatkalla kotiin sekä Pulmu että Roni joutuvat hirmumyrskyn keskelle ja ne haaksirikkoutuvat autiolle saarelle. Herättyään tainnoksista ystävykset viettävät autiolla saarella jonkin aikaa, mutta sitten alkaa koti-ikävä vaivata. Lopulta kumpikin lähtee takaisin kotiin.

Tarinan avaamisen jälkeen voidaan harjoitella kirjan sankareiden nimien kirjoittamista, tavaamista ja lukemista.

Pul-mu on jää-kar-hu.
Ro-ni on ping-vii-ni.

Sitten voidaan vastata "Ronina" jääkarhu Pulmun lähettämään teekannupostiin.Vastauksen saa kirjoittaa tikkukirjaimilla, mutta yritetään kirjoittaa mahdollisimman selkeällä käsialalla. Siis ensin luetaan kirje, sitten vastataan siihen.



Kolmas ja hieman vaativampi harjoitus on sarjakuvan laatiminen kirjan pohjalta. Koska tarina on oppilaille jo kerrottu pääpiirteissään, he saavat kertoa sen uudestaan omin sanoin. Harjoitusta voi helpottaa antamalla esim. osan ruuduista valmiiksi piirrettyinä, puhekuplat valmiina, jottei aikaa mene liikaa piirrosten suunnitteluun. Tietenkin sarjakuvaa voi tehdä kuviksen tunneillakin.

Se, mikä meitä kirjassa miellytti, oli selkeä fontti ja pastellinsävyiset kuvat. Kuvat tukivat hyvin tarinan ymmärtämistä. Myös kirjaimia oli käytetty kekseliäästi, esim. sanassa ´kikatella´ kirjaimet oli laitettu hypähtelemään, ikäänkuin kikattelemaan. Lukemista helpotti myös karsittu tekstin määrä sivua kohden.

Annette ja Maria

Ymmärtävä lukeminen

Lähes kaikki oppilaat oppivat lopulta lukemaan. Koulussa ja elämässä ei kuitenkaan riitä, että pelkästään osaat lukea eteesi tulvivat tekstit. Ne pitäisi myös ymmärtää. Olen itse käyttänyt tähän menetelmää, jossa lapsi kertoo kaverille tai opettajalle tekstin luettuaan sen sisällön omin sanoin ääneen. Näin joutuu väkisinkin pohtimaan, mitä siinä tekstissä oikein sanottiin. Saman neuvon olen antanut yläkouluikäisillekin lapsille, jos heidän on ollut vaikea hallita isompia kokonaisuuksia. Kokeisiinkin voi lukea pareittain tai ottaa jonkun aikuisen avuksi, jolle voi kertoa. Tai sitten vain kertoa omin sanoin paperille.

keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Iloset tarinat helppo lukea itse

Kirjan teksti oli hyvin valmiiksi suunniteltu, siten että se palvelee sujuvan lukutaidon kehittymistä. Ennen tekstin lukua oppilaalle voi haluttaessa ennakoida tekstiä kuvien ja otsikon avulla. Luetun tekstin sisältöä voi haluttaessa pysähtyä pohtimaan kuvien avulla esim. yhden sivun lukemisen jälkeen.

Tekstin lukemisen voi jakaa repliikkeihin.
Kuvien avulla luetun ymmärtämisen varmistaminen, luetun pohtiminen.
Valmiiden kysymysten läpikäynti, viimeinen kysymys liittyy oppilaan omaan kokemusmaailmaan.
Kysymysten jälkeen on vielä tekstiin liittyvät kuvat, joiden avulla oppilas voi kertoa tekstistä omin sanoin.


Lukemaan motivointi

Mauri Kunnaksen Koiramäen joulu

Keskustellaan luokan kanssa joulunvietosta ja siitä millaista se oli vanhoina aikoina.

Jaetaan luokka noin viiden hengen ryhmiin, joissa oppilaat lukevat tekstin ääneen vuorotellen
 Kun kirja on luettu, jokainen ryhmä tekee tarinasta näytelmän. Näytelmä esitetään muulle luokalle

Keinoja sujuvan lukemisen opettamiseen - synonyymit

Tässä ideassa on käytetty Tittamari Marttisen kirjaa Voiko tuulipuvussa lentää. Ajatuksenamme on rikastuttaa lasten sanavarastoa ja tuottaa oivalluksia siitä, että samalle asialle voi olla käytössä useampia sanoja.

Kirjassa käsitellään hauskalla ja riittävän yksinkertaisella tavalla synonyymejä. Esin. sanat lettu, räiskäle ja ohukainen tarkoittavat kaikki samaa asiaa. Tekstin käsittelyn jälkeen oppilaat voivat keksiä itse synonyymejä eri asioille. Opettajalla voi olla takataskussa muutama idea ja oppilaat voivat myös keksiä itse. Esim. ajatella.

Oppilaiden kanssa voi myös pohtia sanojen vivahde-eroja. Esim. mitä eroa on rupattelussa ja keskustelemisessa?

P.s. Kuvat tulevat myöhemmin.

-Irene, Kirsi ja Siri

Sujuvan lukemisen kehittäminen

Puppe saa pikkusiskon
- Oppilas ennustaa kuvien perusteella mitä puhekupliin on kirjoitettu ja mitä tarinassa tapahtuu
- Ennustuksen tarkastaminen lukemalla tarinan paikkansa pitävyys
- Kirjan kuvitus etenee loogisesti ja sujuvasti ajassa eteenpäin, kuin myös tarinan tekstin on edettävä
Maisteri Helin osoittaa vasemman käden ojennetulla etusormella Helenan ilmeiden nyansseja helpottaakseen puhekuplan sisältöennustetta. Maisteri Helinin oikean käden ojennettu etusormi ohjaa lukijaa huomioimaan puhekuplan kysymysmerkin.

Kirjoittamaan motivointi

- Aiheen tulee olla kirjoittajalle mielenkiintoinen. Aihe voi olla hänelle tuttu ja turvallinen.
- Kirjoittamisen alkua opettaja voisi auttaa saduttamalla.
- Käyttää jotain tuttua juttua apuna, entuudestaan tuttu kirja, sarjis, leffa,...
- Kuva kirjoittamisen tukena
- Palkitseminen

Lukemaan motivoimisesta

Kotona on hyvä olla esillä kirjoja ja vanhemmat voivat omalla esimerkillään, lukemalla kirjoja motivoida ja innostaa lasta kirjojen ja lukemisen maailmaan. Esimerkiksi iltasadun lukeminen on hyvä tapa kannustaa lasta lukemaan. Lasta voi kannustaa lukemaan pienen palkkion avulla, lukemalla yhdessä aikuisen kanssa. Myös tietokoneen avulla voi motivoida lasta, lapsi haluaa oppia esim pelaamaan jotain peliä ja se synnyttää tarpeen oppia kirjaimia ja sanoja, lukutaito saattaa kehittyä ikäänkuin pelaamisen ohessa. Luokassa olisi hyvä olla esillä nimilapuilla varustettuja esineitä, jotka innostavat lasta tutkimaan sanoja ja havainnollistavat sanan ja merkityksen yhteyden. Lukemista on harjoiteltava eri oppiaineiden yhteydessä, oma pulpettikirja on hyväksi koettu motivoija. Hanna-Maria, Maria, Annette ja Outi

Motivointi lukemaan ja kirjoittamaan oppimiseen


  • Kummioppilaalle lukeminen, kummioppilaalle opettaminen. Toiselle opettaminen voisi vahvistaa vanhemman oppilaan itsetuntoa kun hän saa ottaa asiantuntijaroolin.
  • Erilaisille välineillä motivointi: esim. sienellä taululle kirjaimia 
  • Elokuvan/kirjan tekeminen, muu luova toiminta
  • Oman lelun tuominen kouluun, siitä kirjoittaminen
  • Palkitseminen: kun on tehty jokin tehtävä, opettaja lukee sadun tai oppilas saa tarran

Tatu ja Patu ft. Outin peukalo

En ole laiska, vaan taloudellinen. Löysin vielä toisenkin lukemaan innostavan tekstin, joskaan en raaskinut ostaa kuin toisen. Niinpä kuvasin lyhyen näytteen. 

Kyseessä on Havukaisen ja Toivosen uusin "Tatu ja Patu, syömään!". Kirja sisältää lyhyitä, hulvattoman hauskoja tekstejä ja sarjakuvia. Käytetty kieli vaihtelee kirja- ja puhekielestä slangiin. Kirja tai valikoiden osa teksteistä voisi sopia oppilaalle, joka osaa jo lukea, mutta kaipaa lisämotivaatiota.


tiistai 7. lokakuuta 2014

Kirjainten, tavujen ja sanojen harjoittelua askartelemalla

Oppilaat askartelevat pahvista kirjaimia, esimerkiksi oman nimensä, jolloin jokaisella oppilaalla on useita pahvisia kirjaimia.  Kun oppilailla on kirjaimet, he voivat kierrellä luokassa ja yrittää muodostaa tavuja tai sanoja yhdistelemällä omia ja luokkatovereiden kirjaimia.




Harjoitusta voi vielä ”vaikeuttaa” siten, että oppilaat yrittävät ryhmissä muodostaa kirjaimista kokonaisia lauseita.
Harjoitus on yksinkertaisimmillaan kirjainten harjoittelua askartelemalla, mutta vaativimmillaan voidaan harjoitella kokonaisten lauseiden muodostamista yksittäisistä kirjaimista.
 

maanantai 6. lokakuuta 2014

Ajatuksia lukemisen ja kirjoittamisen motivoinnista

Tekstin merkitysten visualisointi

Tässä menetelmässä lähdetään liikkeelle siitä, että oppilaat hakevat netistä laulujen sanoja ja kopioivat niitä tekstinkäsittelyohjelmaan. Tämän ohjelman avulla oppilaat voivat muokata tekstin ulkonäköä sellaiseksi, kun he erilliset sanat siinä kokevat. Esimerkiksi sanan punainen voi värjätä punaiseksi.

Tarinoiden hahmojen ja miljöön askartelu

Kaikenlaisista tarinoista voi askarrella hahmoja ja miljöötä, ja näihin voidaan kirjoittaa asioita, joita tarinan henkilöön tai ympäristöön liittyy. Askarreltavat asiat voivat olla oikean kokoisia, mikä on ehkä oppilaista hauskaa. Esim. voitaisiin askarrella Seitsemän veljestä kirjan hahmot oikean kokoisina, ja kirjoittaa niihin henkilön piirteitä.

Luokan omat uutiset

Luokassa voitaisiin kerätä pitkällä aikavälillä oma uutislehti, johon tulisi erilaisia tekstejä. Motivoivaa on, jos uutiset ovat henkilökohtaisia/luokan tapahtumista. Tämän menetelmän kautta tutustutaan samalla erilaisiin tekstilajeihin.

Lukumato

Esim. käytävälle voidaan rakentaa lukumato, johon oppilaat käyvät viemässä ympyröitä luettuaan jonkun kirjan. Ympyröistä muodostuu mato. Eri luokat voivat rakentaa oman matonsa, ja niiden pituudesta voidaan vaikka kilpailla, jolloin lukeminen saattaa innostaa enemmän.

Tiia Ruohonen, Essi Saarinen, Sanna Lönn ja Jenni Kanninen

Eri tapoja lukemisen ja kirjoittamisen motivointiin

Anna Mäki, Nina Niemelä ja Sari Hietanen:

- Musiikin hyödyntäminen: musiikkia sanojen kanssa tai instrumentaalista musiikkia. Oppilaat kirjoittavat tai kuvaavat omia mielikuvia tai tunnelmia kritiikittömästi. Esim. kauhumusiikista kauhutarinoita.
- Kirjavinkkaus (opettajan tai kirjastovirkailijan).
- Lukudiplomit (palkitseminen, kunnia).
- Lukupuu luokassa (oppilaan nimi&kirja, lyhyt kuvaus kirjasta)
- Ammattikirjailijoiden vierailut: kertovat omasta työstään ja kirjoittamisesta.
- Yhdessä ideointi kritiikittömästi: oppilaat saavat ensin heitellä ideoita, opettaja kirjoittaa niitä taululle ja siitä lähdetään.
- Oppilaat itse kirjoittavat ja tuottavat näytelmiä.
- Kirja-arvostelujen kirjoittaminen. Leikitään kriitikoita!
- Oppilaille jaetaan henkilöiden kuvia (leikelty lehdistä) ja he keksivät/kirjoittavat henkilöille elämäntarinan.
- Luokan oma lehti tai luokan oma blogi.
- Draaman hyödyntäminen: stillkuvat yms.
- Yhteistyö paikallislehden kanssa: oppilaiden mielipidekirjoitukset.
- Mainostekstit kuvineen.


Lukemisen ja kirjoittamisen motivointivinkkejä

Lukutoukka: Oppilaat keräävät lukutoukkaa "pallo" kerrallaan, kun saavat luettua runon/lorun/kirjan. Eri oppilailla voi olla eri tavoitteet.

Pistemalja: Luokassa voi olla yhteinen lasimalja, johon kerätään helmiä/tammenterhoja tms. aina, kun oppilas on lukenut tarinan, sarjakuvan tai kirjan. Tavoitteena vaikka saada malja täyteen jouluun mennessä, jolloin tiedossa luokalle joku yhteinen palkinto. Idea voi edistää luokan yhteishenkeä.

Sarjakuvan kirjoittaminen: Ope lukee tarinan, jonka jälkeen oppilaat jaetaan ryhmiin. Tämän jälkeen oppilaat keksivät ja näyttelevät jatkon siihen. Näytelty tarina valokuvaan, joiden pohjalta oppilaat kirjoiattavat sarjakuvan tai aineen.

Ideoita lukemisen ja kirjoituksen motivoimiseksi

Ideoita ainekirjoituksen ja lukemisen tueksi.

Opettaja voi näyttää oppilaille ainekirjoituksen ideoimiseksi esimerkiksi aiheeseen liittyviä kuvia videotykillä. Myös musiikin soittaminen kirjoittamisen aikana voi inspiroida oppilasta.

Ainekirjoituksessa opettaja antaa useamman vaihtoehdon aineen otsikoksi tai aiheeksi, jotta jokainen löytää itselleen sopivan aiheen.

Oppilaille voi lukea tarina, johon he keksivät lopun. Jokainen oppilas voi kirjoittaa oman osuuden luokan yhteiseen tarinaan.

Opettaja antaa jonkin hyvin yksinkertaisen aiherungon, mutta siihen pitää lisätä mahdollisimman paljon adjektiiveja ja kuvailua.

Opettaja voi valita esimerkiksi kotona luettavaksi kirjallisuudeksi kuvitetun version, kuvat herättävät mielenkiinnon.

Jos oppilas ei vielä kuudennella luokalla innostu kirjojen lukemisesta, on opettajalla hyvä olla useita erilaisia kirjoja, joiden sisältöjä voi lyhyesti esittää oppilaille.

Motivointiin ja kirjojen maailmaan sisälle pääsyyn voisi auttaa myös äänikirjat. Kirjasarjaan voi oppilaan kätevästi koukuttaa, kun ensimmäinen kirja on äänikirja.

Monivalintakirjojen lukeminen voi motivoida osaa oppilaista.

Opettaja voi käyttää "pinnalla" olevien ilmiöiden käyttöä lukemaan / kirjoittamaan motivoimisessa.

Kotona vanhemmat voivat keksiä jonkun porkkanan, jolla oppilas saadaan kiinnostumaan lukemisesta.

Ainekirjoituksessa tietokoneen käyttö voi sujuvoittaa tekstin tuottoa ja poistaa yhden kirjoittamisen ongelmakohdan.


Äänteiden tunnistamista

Tein kaksi erilaista harjoitusta äänteiden tunnistamiseen liittyen, voisivat olla sovellettavissa vaikkapa eskareille. Testasin tehtävät kuvissa häärivällä 5-vuotiaalla rintaperilliselläni.


Tehtävä aloitetaan äänteen tunnistamisella. Vokaalien tunnistaminen lienee helpompaa kuin konsonanttien. Aikuinen lukee tehtävänannon. Tunnistettava kirjain äännettään siten kuin se puheessa kuuluu (esim. S-kirjaimen kohdalla sihistään SSSS eikä sanota ÄS). Aikuinen kysyy lapselta kuva kerrallaan, mitä hän näkee. Lapsi vastaa esim. kani. Haluttaessa sana pilkotaan tavuihin yhdessä tavuihin: ka-ni. Jos lapsen on vaikea tunnistaa äännettä, sanan voi pilkkoa osiin tavu kerrallaan, mikä helpottanee äänteen tunnistusta (ka- "kuuluuko A?"; -ni "kuuluuko A?).

Alkukirjaimen äännettä tunnistettaessa aikuinen kysyy jälleen, mitä kuvassa on, lapsi vastaa. Tarvittaessa sana taputetaan jälleen yhdessä. Mikäli tunnistaminen on esim. konsonanttialkuisissa sanoissa hankalaa, aikuinen vi ylikorostaa sitä sanaa äätäessään esim. nnnnnnnnnuk-ke.




sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Tavudomino

Tämä on sanallinen muunnelma tutusta Domino-pelistä, jota voi pelata kahdestaan tai kahden joukkueen voimin. Peli koostuu tavu-laatoista, joita yhdistellään niin, että saadaan aikaan sana. Tätä peliä voidaan alkaa pelata sitten, kun tavuja on opeteltu riittävästi. Pelin laattoja tehdessä kannattaa miettiä lapsille tuttuja helppoja sanoja, jotta peli todella toimii. Osa laatoista tehdään pystyyn ja osa vaakaan, jotta sanoista ei muodostu vain pitkä jono. Laattoihin kannattaa laittaa myös samoja tavuja. Liikaa ei kannata käyttää kolmikirjaimisia tavuja, muuten pelistä tulee liian haastava. Tämä sopisi vaikka rastiradan yhdeksi rastiksi. Testiryhmänä toimi kakkosluokkalainen tyttäreni. Hänen mielestään peli oli tosi hauska. Ja yllättäen saimme käytettyä tekemistäni 34:stä laatasta 32. Toki kakkosluokkalaisen ja aikuisen yhteinen sanavarasto ja kyky muodostaa sanoja on jo ekaluokkalaisia parempi, mutta peli toimii.

Pelin kulku: kumpikin pelaaja ottaa pussista 7 laattaa itselleen. Arvotaan aloittaja, jonka jälkeen aloittaja laittaa haluamansa laatan pöydälle. Vuoro siirtyy toiselle pelaajalle. Pelaaja yrittää saada muodostettua sanan laatan jompaan kumpaan päähän. Jos pelaaja onnistuu sanan muodostamisessa, hän sijoittaa laattansa pöydälle ja ottaa uuden laatan pussista. Pelivuoro siirtyy tämän jälkeen toiselle pelaajalle. Jos pelaaja ei onnistu muodostamaan sanaa, pelivuoro vaihtuu. Halutessaan pelaaja voi vaihtaa laattoja pussista mielensä mukaan, esim. ottaa kolme uutta laattaa ja laittaa kolme tilalle. Tämä tehdään joka tapauksessa, jos kumpikaan pelaajista ei onnistu muodostamaan sanaa. Lopuksi lasketaan kuinka monta sanaa on onnistuttu muodostamaan ja kirjoitetaan sanat tavuineen vihkoon. Tässä on sekin hyvä puoli, että tässä ei kilpailla mistään, niin kuin usein peleissä tehdään.Tuotos on yhteinen; ja kuten jo muinaiset kreikkalaiset (?) sanoivat: jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. Tätä vois kyllä vielä kehitellä, jos haluaa. Ainakin värikkäämmät päällystetyt laatat toimisivat paremmin.  Näitähän voi tehdä enemmänkin, jos haluaa. Mietin myös sitä, olisko hyödyllistä, jos osa laatoista oliskin samanlaisia. Liitän tähän listan laatoista joita käytin, jotta ei heti tarvitse miettiä, mitkä toimivat. va/pap-, to/nau-, ko/ju-, ti/au-, vi/ta-, ka/ko-, po/la-, sa/hii-, lo/ta-, la/ke-, ma/poi-, vi/ka-, ne/ve-, li/pi-, ri/ve-, to/ta-, ri/kas-, ra/o-, sa/na-, na/pa-, pa/ka-, no/mai-, pi/pa-, sä/pi-, si/pa-, ru/pe-, vu/va-, ki/tal-, si/li-, la/sa-, li/lei-, sä/si-, ni/ka-, tu/vi-.
Kun näen listan tässä edesäni näin, huomaan, että joissain tavulaatoissa on jo valmis sana, ehkä ne kannattais poistaa ja laittaa uudet tilalle.

lauantai 4. lokakuuta 2014

Lukutaidon vakiinnuttamista sanaliuskojen avulla

Siinä vaiheessa kun lukutaito on jo auttavasti löytynyt, voisi olla hyötyä siitä, että usein toistuvia sanoja luettaisiin drillaten. Valmistin kolme liuskaa, joista jokaisessa on 17 sanaa. Sanat ovat lyhyitä, noin puolet on yksitavuisia, samoin noin puolet kaksitavuisia ja muutama kolmetavuinen. Sanat siis ovat yleisimpia pikkusanoja, esimerkiksi ja, on, ei, se, mutta, siis jne. 

Liuskoja olen kerran käyttänyt, ja ainakin eräs tyttö. jolla lukutaidon löytäminen kesti pidempään kuin useimmilla muilla, piti näiden sanaliuskojen lukemisesta. Tätä ideaa en mielestäni ole keneltäkään saanut tai mistään oppaasta löytänyt. Mutta voin erehtyäkin. 

Tätä kurssia varten vielä laminoin liuskat.

Muovailua ja nimeämistä

Pertun ideoita

1. Toiminnallisuus ja lukemaan oppiminen.

Lapsilla on voimakas nimeämisen ja toiminnan tarve. Nämä voidaan yhdistää tarjoamalla oppilaille suuri määrä nimeämisen apuvälineitä, sinitarrallisia lappuja, joissa on substantiivin lisäksi mahdollisesti kuva ja/tai väri. Näitä lipukkeita ahkerasti eri kohetisiin liimaamalla oppilasjoukko oppii asioitten ja esineitten nimien ja nimitysten ulkoasun, sekä hyödyntää ns. parviälyä valintoja tehdessään.

Esimerkki: Luokka pyrkii nimeämään vihreän pöydän, ja kiinnittää siihen lappuja, joista helpoimmissa on vihreän pöydän kuva ja sanat "vihreä pöytä". Vaikeammissa lapuissa ei ole kuvaa tai väriä. Sadoilla erilaisilla lapuilla kaikki luokan esineistö on pian nimetty, ja lukutaidon edetessä parviäly ohjaa laput enenevästi oikeaan paikkaan.

Harjoitus on spatiaalinen ja kinesteettinen; hyvin kehittävää. Kollegoiden ja siivoojien luvalla toiminnan voi ulottaa myös luokan ulkopuolelle.


2. Askartelu ja lukeminen.

Yksinkertainen ja hauska tapa opetella kirjaimia on muovailla ne muovailuvahasta. Paperi ja kynä mahdollistavat kaksiulotteisesti kaiken, ja vaha tekee saman kolmiulotteisesti. Muovailu on moniaistillista ja siten monille oppilaille sopivaa. Seuraavassa lyhyt demonstraatio.

Alussa möykky on autio ja tyhjä.



Syntyy kaikkikykyinen Ouroboros-käärme, joka voi muodostaa minkä hyvänsä kirjaimen. 
 

 Tekstiä alkaa tulla.





Lisätään viimeistely ja siirrytään englannista äidinkieleen. 




Kirjain listat, kirjain-, kuva-, ja sanakortit lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen tueksi.

Hei!
Laadin kirjain- ja äänneharjoittelua varten yksinkertaiset kaksipuoleiset aakkoskortit isoin ja pienin kirjaimin. Tein myös kuva-sana menetelmän pohjalta  kortteja, joiden avulla oppilas oppii tunnistamaan ja lukemaan helppoja sanoja. Näiden avulla voi tehdä alku- ja loppuäänneharjoituksia ja yhdessä opettajan kanssa tutkia sanan rakennetta. Kuva-sana korteilla voi myös pelata muistipeliä tai ihan vaan liittää sanan ja sitä vastaavan kuvan toisiinsa. 

Kuva-sana -kortteja käytettäessä on aluksi tärkeää pohtia yhdessä, mitä kukin kuva esittää, jotta varmistutaan siitä, että lapsi tunnistaa kuvat ja tietää niiden nimet. Opettaja toistaa selkeästi kuvassa olevan esineen tai asian nimen, ja vasta sen jälkeen lähdetään tutkimaan sanoja, mikä niistä sopisi mihinkin kuvaan. Pyydä aina lasta perustelemaan päättelynsä tilanteessa, jossa lapsi sanoo väärin ja myös silloin, kun hän osaa yhdistää sanan ja kuvan helposti. Näin varmistut siitä, arvaako lapsi sanan vai tunnistaako hän kirjaimet ja niistä muodostuvat tavut ja sanat oikeasti. Näin pääset selville lapsen oppimisen taustalla olevan ajatteluprosessin kulusta, mikä on ehdottoman tärkeää kaikessa oppimisessa.

Askartelemani kaksipuoleiset kirjainkortit ovat käteviä ja monipuolisia käyttää. Näiden avulla oppilas voi opetella kirjoittamaan esim. äidin nimen, isän nimen, oman nimensä tai mitä tahansa hänelle mieleisiä ja tärkeitä sanoja. Lisäksi näillä kirjain korteilla voi opettajajohtoisesti yhdistää kirjaimia tavuiksi, sanoiksi ja halutessaan laatia niiden avulla ihan kokonaisia lauseita.

Lisäksi laadin yksinkertaiset kirjainliuskat, joiden avulla voi tarkistaa, mitä kirjaimia lapsi jo osaa, ja jatkaa listan läpikäymistä aika ajoin, kunnes hän oppii nimeämään ja tunnistamaan kaikki kirjaimet. Opettaja osoittaa kirjainta ja oppilas sanoo kirjaimen nimen. Lasta voi auttaa esimerkiksi sanomalla vinkin, ”etana alkaa sillä kirjaimella”, jos kyseessä on e-kirjain ja lapsi ei sitä tunnista tai osaa nimetä heti. Opettaja luonnollisesti tekee itselleen muistiinpanoja siitä, mitä kirjaimia lapsi ei vielä osaa tai mitä hän osaa pienen vihjeen saatuaan. Listan läpikäymisen jälkeen voi esille ottaa kirjain kortit ja pyytää lasta poimimaan sieltä tietty kirjain eteensä pöydälle ja näin jatkaa tehostaen kirjainten nimeämisharjoitusta. Samalla voi yhdessä maistella kirjainta vastaavaa äännettä, pyytää lasta yhdistämään kirjaimia toisiinsa tietyn kaavan mukaan tavuiksi ja lopulta kokonaisiksi sanoiksi.  Lisäksi on aina hyvä lukea tavu ja muodostettu sana lapsen kanssa. 

Lasta kannattaa kannustaa laatimaan hauskoja muistisääntöjä vaikeiksi tuntemiensa kirjainten kohdalle. Esimerkiksi eräs oppilas rakasti gagnam style -kappaletta ja sen avulla hän oppi muistamaan g-kirjaimen. 

Muista iloita ääneen pienistäkin onnistumisista ja sanoa, hienoa, hienosti päättelit, osaat hienosti tunnistaa millä kirjaimella sana mahtaisi alkaa jne. vaikka tehtävänä olisi ollut tunnistaa koko sana.