Tänään jo puhuimmekin pistetyöskentelystä ja monikanavaisesta lähestymistavasta. Varmasti lasta auttaa, ettei keskitytä pelkkään kirjaimen kirjoittamiseen, vaan muotoakin "makustellaan" eri tavoin, eri aisteilla. Kunhan lapsille vain esitellään erilaiset toiminnalliset työtavat luontevana osana opetusta, he varmasti innolla opiskelevat kirjoittamista ja lukemista. Ekaluokkalaisen on vielä vaikeaa istua paikallaan 45 minuuttia, ja toiminnallisuus mahdollistaa liikkumisen esim. juuri työpisteistä toiseen. Toinen asia on, miten vanhemmat ottavat vastaan uudet metodit. Moni pitää pulpettipedagogiikkaa ainoana oikeana.
Itselläni on vain vähän kokemusta alkuopetuksesta, joten kommenttini voivat jäädä melko pinnallisiksi. Viime lukuvuonna sain ensimmäistä kertaa opettaa yhtä eskarilaista ja kahta ekaluokkalaista venäjän tunneilla. Me vietimme joskus osan oppitunnista koulun pihalla miettien, mitä vaikkapa pihan puut ovat suomeksi ja venäjäksi. Kehotin suomeksi menemään mänty-nimisen puun luokse, ja sitten sanoimme puun nimen venäjäksi. Samoin menettelimme muiden puiden kanssa. Luokkaan päästyämme kirjoitimme puiden nimet taululle. Turvauduin kokosanamenetelmään näiden kolmen alkuopetuksessa, ja olin todella yllättynyt, kun toukokuussa ensimmäinen oppilaistani puhkesi lukemaan. Käyttämässämme oppikirjassa kaikki kappaletekstit muuten olivat laulun muodossa.
2 kommenttia:
Hei!
Olen itse vannoutunut pistetyöskentelyn kannattaja. Teetän myös lukiolaisille niiltä S2 tunneilla. Tehtävät ovat juuri toiminnallisia ja vaativat siirtymstä paikasta toiseen. Jotenkin mielsin ennen pistetyöskentelyn ja toiminnallisuuden alkuopetukseen, mutta toimii kyllä ihan kaikille.
Käyttämäsi harjoitus koulun pihalla vaikuttaa hyvältä. Biologian tunnillakin mennään ulos katsomaan puita ja kasveja ja näköjään se sopii muihinkin aineisiin. Luulisi, että oppilaat innostuvat ja oppivat paremmin. Ehkä vien ensi kerralla heidät pihalle ja nimeämme puita suomeksi maahanmuuttajien kanssa. Normaalisti näyttäisin männyn kuvan koneelta.
Pistetyöskentelyn yksi monista hyvistä puolista on se, että lasta tai nuorta voi kannustaa pistetyöskentelyn myötä kiinnittämään huomiota omaan oppimiseensa. Jos pisteissä on valinnan mahdollisuus voi pistetyöskentelyä yhdessä purettaessa keskustella oppilaiden kanssa siitä minkälaiset pisteet olivat kullekin mieluisia ja mitkä pisteet he kokivat hyödyllisimmiksi oman oppimisensa kannalta. Uskon, että jo hyvin pienet lapset osaavat ainakin jollain tapaa arvioida erilaisia tapoja oppia oman oppimisensa kannalta. Toki on myös hyvä kannustaa oppilaita kokeilemaan erilaisia tyylejä, sillä voi olla, ettei oppilas vielä tiedäkään mikä voisi viedä hänen oppimistaan eteenpäin.
Lähetä kommentti