Roolipelaamisesta lukuiloa ja kirjoitusintoa!
Roolipelaaminen on oiva keino saada kaikenikäiset nuoret pois pulpettien äärestä. Tämä keino vaatii tosin opettajalta jonkin verran asiaan perehtymistä ja tietenkin ikäryhmittäin tapahtuvaa mukauttamista. Itse olen käyttänyt roolipelaamista jonkin verran, pääasiassa hyvin tuloksin. Kuvailen hieman roolipelin kulkua ja sitä kuinka opettaja voi mukauttaa ja muokata roolipeliä omien tarpeidensa mukaisesti.
Kuvitellaan roolipeli, jossa tarkoituksena on opettaa oppilaille tunneilmaisua, sosiaalisia taitoja, lukemisen ymmärtämistä, kirjoitustaitoja sekä välittää samalla se, kuinka ikävää koulukiusaaminen on. Opettajan on tällaisessa roolipelissä asetuttava kiusatun asemaan, muut roolit voidaan etukäteen keskustella ryhmässä, millaisia rooleja kiusaustilanteessa näkee? Opettaja voi kerätä roolit taululle (kiusattu, kiusaaja, apuri, vahvistaja, hiljainen hyväksyjä sekä puolustaja) ja kerätä jokaisen roolin kohdalle oppilaiden mielestä heihin sopivia adjektiiveja. Esimerkiksi puolustajalle voitaisiin kuvailla rohkeaksi, kiusaajaa ilkeäksi ja niin edelleen.
Tämän jälkeen opettaja pyytää oppilaita kirjoittamaan keskustelun ja taulukirjoituksen pohjalta lyhyen hahmokuvauksen. Hahmolle olisi hyvä keksiä nimi ja oppilas voi hahmoa kirjoittaessaan pohtia niitä syitä, miksi esimerkiksi kiusaaja ylipäätään kiusaa ketään. Opettaja voi myös halutessaan antaa esimerkin kiusatun roolihahmosta, jonka hän on itse kirjoittanut.
Nimi: Matti Meikäläinen
Rooli: Kiusattu
Lyhyt kuvaus hahmosta: Matti on ihan tavallinen, 15-vuotias koululainen, jonka perhe on muuttanut paikkakunnalle kolme vuotta sitten. Perheen vanhemmat muuttivat alueelle töiden perässä ja siksi Matin vanhat ystävät ja koulukaverit jäivät kaikki toiselle paikkakunnalle. Mattia vähän jännitti uuteen kouluun tuleminen ja jostain syystä muutama koulun oppilas päätti ottaa Matin silmätikukseen heti yläkoulun alkaessa. Matti ei uskalla puhua kiusaamisesta kenellekään aikuiselle, sillä kiusaajat ovat uhkailleet häntä.
Tämän esimerkin pohjalta oppilaat voivat esimerkiksi pienryhmissä keskustella siitä, miksi kiusaajat Mattia kiusaavat, miksi kukaan aikuinen ei ole puuttunut tilanteeseen ja vaikka keksiä Matille ystäväehdokkaan, joka uskaltaa puolustaa Mattia kiusaamistilanteessa.
Kun hahmot on kirjoitettu valmiiksi, opettaja lukee hahmot läpi ja katsoo, ovatko ne asialliset. Tämän jälkeen voidaan suorittaa hahmojako ja näytellä kiusaustilanne ilman erillisiä vuorosanoja. Opettaja voi pohjustaa tilanteen vaikka kertomalla, että koulu on juuri loppunut ja kiusaajat ovat nähneet Matin bussipysäkillä.
Opettajan tehtävänä on näytellä kiusattua ja toimia pelinjohtajana, jolla on valta ohjata pelin kulkua tai pysäyttää se tarvittaessa, tästä on hyvä mainita oppilaille. Kun tilanne on näytelty, pitää asiasta keskustella. Minkälaisia tuntemuksia Matille tilanteesta syntyi ja miksi? Mitä Matti ajattelee hiljaisesta hyväksyjästä? Mitä hiljainen hyväksyjä ajattelee kiusaamistilanteesta? Kysymyksien avulla tilanne saadaan puretuksi ja uskon, että keskustelua tilanteesta riittää useammallekin oppitunnille. Rooleja voidaan ja kannattaakin vaihdella ja jos ryhmäkoko on iso, voi osa oppilaista osallistua roolipeliin ja osa katsoa sivusta ja tehdä havaintoja.
Roolipelin teemoja on rajattomasti ja niiden avulla pystytään helposti opettamaan erilaisia asiasisältöjä samalla, kun nostetaan takapuolta ylös penkistä. Itse olen mm. alakoulun sijaisuutta tehdessäni käynyt läpi perinteisen luterilaisen hääkaavan siten, että oppilaat muodostivat häävieraat aina sulhasesta morsiameen, itse toimin "pappina". Oppilailla oli hauskaa ja asia jäi varmasti paremmin mieleen, kuin jos olisin piirtänyt kirkon pohjapiirrustuksen taululle ja selittänyt asian sen avulla.
Roolipelin teemoja on rajattomasti ja niiden avulla pystytään helposti opettamaan erilaisia asiasisältöjä samalla, kun nostetaan takapuolta ylös penkistä. Itse olen mm. alakoulun sijaisuutta tehdessäni käynyt läpi perinteisen luterilaisen hääkaavan siten, että oppilaat muodostivat häävieraat aina sulhasesta morsiameen, itse toimin "pappina". Oppilailla oli hauskaa ja asia jäi varmasti paremmin mieleen, kuin jos olisin piirtänyt kirkon pohjapiirrustuksen taululle ja selittänyt asian sen avulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti