Sanojen luokittelua

Kun lapsi tutustuu kirjaimiin ja sanoihin, hän tulee myös entistä tietoisemmaksi sanojen muodoista; onko kyseessä pitkä sana vai lyhyt sana, millä kirjaimella sana alkaa, löytyykö sanasta jotain tiettyä kirjainta jne.

Sanojen luokittelu toimii hyvänä kielellisen tuntemuksen harjoituksena ja kehittää samalla hahmottamista.

Opettaja laittaa sanoja taululle. Korostetaan, että sanojen luokittelussa ei vaadita lukutaitoa. Tavoitteena on hoksata opettajan luokitteluperiaate.

Kuva1. Tässä sanat on luokiteltu alkukirjaimen mukaan.

 Kuva 2. Tässä sanat on luokiteltu kirjainmäärän mukaan.

Kuva 3. Tässä sanoista on erotettu yhdeksi ryhmäksi kaikki sanat, joissa esiintyy i-kirjain.

Luokitteluperiaatteita voi keksiä loputtomiin. Kun opettaja on näyttänyt ensin mallin, voi oppilas vuorollaan tehdä luokittelun omalla periaatteellaan ja antaa muiden arvailla. Jos oppilaat eivät meinaa hoksata periaatetta, voi luokittelun tehnyt (opettaja tai oppilas) antaa vihjeitä, mutta ”salaisuus” pitää säilyttää, kunnes joku sen hoksaa.

Sanat voivat olla myös tavutettuina, jolloin luokitteluperiaatteita tulee lisää tavumääristä jne. Kun oppilaat osaavat lukea, voi luokittelua tehdä myös sanojen merkitysten mukaan. 

Aakkoslinnassa kirjaimet, äänteet ja tavut tutuiksi

Tämän materiaalin tarkoitus on olla oppilaan mielenkiinnon kohteisiin liittyvää, itse valitsin linnaympäristön, joku toinen valitsee esim. avaruusaluksen. Sanat, joita harjoitellaan, liittyvät aina ympäristöön. Itse rakensin prototyypin keittiön pöydälle. Osa palasista on liimattu, suurin osa ei. Valmiista linnasta voidaan tehdä vaikkapa juliste luokan seinälle.

Aakkoslinnassa harjoittelu alkaa vokaaleista, jotka ovat valkoisella pohjalla. Vokaalit ovat sisälinnassa. Konsonantit ovat uloimmissa torneissa ja ulkomuureissa keltaisella pohjalla. Toivottavasti väri auttaa muistamaan kirjaimen muodon ja myös äänteen.

Tavuttamista voidaan harjoitella valkoisten vokaalikorttien, keltaisten konsonanttikorttien ja tavuviivaa symboloivien sinisten korttien avulla. Tavutettavat sanat liittyvät linnaan: ri-ta-ri, haar-nis-ka jne. Hankalimmin tavutettavat sanat voidaan laittaa tavupuuhun ja vaikka liimata sinne.

Kun tavuttaminen alkaa sujua, voidaan siniset kortit skipata ja kirjoittaa sanoja ilman niitä. Sanan kirjaimet voidaan myös sekoittaa, ja oppilas laittaa ne taas oikeaan järjestykseen.

Aakkoslinnaan voi lisätä pikkuhiljaa kokosanaelementtejä: kuu, puu jne. Sana voi olla kirjoitettuna myös kuvaan, kuten ´pilvi´.

Aakkoslinnan voi toteuttaa myös Wordilla tai Power Pointilla.

Lorupussi

Lähdin kokoamaan lorupussia, jossa on "aakkosloruja". Tämähän ei varsinaisesti ole mikään uusi idea, mutta mielestäni kiva ja käyttökelpoinen. Lorupussiin voi lisätä aina uuden lorun, kun uusi kirjain on käyty läpi. Lorut voi myös koostaa luokassa / lapsella käytössä olevan aapisen teemaa tai siinä seikkailevia henkilöitä mukaillen.

Sanojen tunnistaminen

Pöydällä on sanoja, joista oppilaat tunnistavat muumilaakson asukkaat ja vievät heidät muumitaloon. Oikeasta muumilaakson asukkaasta saa pisteen. Väärästä sanasta menettää vastaavasti yhden pisteen.

ET-SI E-SI-NE, TÄY-DEN-NÄ TA-VUT

Tällä toiminnallisella ’Etsi esine, täydennä tavut’ –leikillä opetellaan

tavuja, sanoja ja lukemista. Vanhoihin tuttuihin kuva- ja tavukortteihin lisätään liikettä ja tutustumista tilaan. 

Luokasta tai pihasta tutuista esineistä tehdään kuva- ja tavukortit. Sanat voivat liittyä myös vaatetukseen, asusteisiin tai oppilaille (tai opettajille) tyypillisiin esineisiin.

Ensin jokainen oppilas ottaa kuvakorttipussista kortin (kurkkimatta pussiin sisälle, silmät kiinni) ja etsii kuvassa esiintyvän esineen tilasta ja vie kortin esineen luo.

Sitten jokainen oppilas ottaa tavukorttipussista tavukortin (kurkkimatta, silmät kiinni) ja etsii esineen, johon tavu liittyy.

Opettajan johdolla vielä kierretään kaikki 'esinepisteet' ja luetaan tavut ja sanat.

Yhdistä kuva + tavut

Loin pelikortit, joissa kahdella kortilla on tavuja (esim. au ja to), ja yhdellä kortilla kuva autosta. Tein vain kaksitavuisia sanoja, jotta tehtävä ei olisi liian vaikea. Pelipohjassa sanoja on yhteensä kymmenen kaksitoista.

Pelikortit

Peli 1: Kortit leikataan irti pohjasta, ja kuvakortit asetetaan kuvapuoli alaspäin yhteen pinoon. Tavukortit asetetaan pöydälle tavut ylöspäin. Oppilaan tehtävänä on nostaa yksi kuvakortti, ja etsiä siihen sopivat tavut. Tällaisenaan oppilaat voisivat pelata peliä vaikka pareittain. 

Peli 1

Peli 2: Jos peliä pelaa oppilaan kanssa kahdestaan, voisivat kuvakortitkin olla kuva ylöspäin, jolloin oppilas voisi ensin valita helpon kuvan, jonka alkutavun tietää varmasti ja siirtyä sen jälkeen itselleen vaikeampiin sanoihin. 

Peli 2

Peli 3: Jos peli on oppilaille helppo, voisi peliä pelata pienissä ryhmissä. Ryhmän kukin jäsen kääntää vuorollaan kuvan esiin ja se, joka nopeiten nappaa tavut itselleen, saa pisteen. Eniten sanoja kerännyt tietenkin voittaa.

Peli 3

  
Huomasin, että 12 sanaa on aika paljon, joten määrä kannattaa varmaan puolittaa ainakin jos lukemisessa on haasteita. Eteville sitten kaikki kortit käyttöön!

Keksittekö muita tapoja pelata samoilla korteilla?
Tai tiedättekö miten kuvan saa blogissa käännettyä oikeinpäin? :)

Ero13 Äidinkieli, 1. kotitehtävä

Lyhyen ja pitkän äänteen opettelua toiminnallisesti

Harjoitus toteutetaan pistetyöskentelynä pareittain. Luokkaan tehdään pulpeteista pisteitä, joista jokaisessa on opettajan määräämä vokaali tai konsonantti (vaikka kartongista tehty tai suurikokoinen paperille kirjoitettu) ja iso, vähintään A1-kokoinen paperi tai pahvi. Oppilaiden tehtävänä on keksiä sana, jossa annettu äänne esiintyy pitkänä sekä sana, jossa äänne esiintyy lyhyenä. Oppilaat kirjoittavat sanat paperille ja myös piirtävät kuvat keksimistään sanoista.

Esim. A à ananas, saari                     Eà etana, sateenkaari                        Kà oksa, kukka jne.

Tehtävänä voi myös olla keksiä sana, jonka alussa annettu äänne esiintyy lyhyenä sekä sana, jonka alussa äänne esiintyy pitkän. Tämän lisäksi voidaan vielä keksiä sanat, joiden keskellä äänne esiintyy lyhyenä ja pitkänä.

Esim. A à apina, aamu, kala, kaali

Yläkoululaiset voivat harjoitella lyhyitä ja pitkiä äänteitä kilpailulla, jossa keksitään mahdollisimman monta sellaista sanaparia, joissa äänteen pituus on merkitystä erottava tekijä.

Esim.            tuli – tuuli

                      tuli – tulli

                      kuka – kukka

                      mato – matto

                      tuma – tuuma

                      jne.