Ideoita lukemisen ja kirjoituksen motivoimiseksi

Ideoita ainekirjoituksen ja lukemisen tueksi.

Opettaja voi näyttää oppilaille ainekirjoituksen ideoimiseksi esimerkiksi aiheeseen liittyviä kuvia videotykillä. Myös musiikin soittaminen kirjoittamisen aikana voi inspiroida oppilasta.

Ainekirjoituksessa opettaja antaa useamman vaihtoehdon aineen otsikoksi tai aiheeksi, jotta jokainen löytää itselleen sopivan aiheen.

Oppilaille voi lukea tarina, johon he keksivät lopun. Jokainen oppilas voi kirjoittaa oman osuuden luokan yhteiseen tarinaan.

Opettaja antaa jonkin hyvin yksinkertaisen aiherungon, mutta siihen pitää lisätä mahdollisimman paljon adjektiiveja ja kuvailua.

Opettaja voi valita esimerkiksi kotona luettavaksi kirjallisuudeksi kuvitetun version, kuvat herättävät mielenkiinnon.

Jos oppilas ei vielä kuudennella luokalla innostu kirjojen lukemisesta, on opettajalla hyvä olla useita erilaisia kirjoja, joiden sisältöjä voi lyhyesti esittää oppilaille.

Motivointiin ja kirjojen maailmaan sisälle pääsyyn voisi auttaa myös äänikirjat. Kirjasarjaan voi oppilaan kätevästi koukuttaa, kun ensimmäinen kirja on äänikirja.

Monivalintakirjojen lukeminen voi motivoida osaa oppilaista.

Opettaja voi käyttää "pinnalla" olevien ilmiöiden käyttöä lukemaan / kirjoittamaan motivoimisessa.

Kotona vanhemmat voivat keksiä jonkun porkkanan, jolla oppilas saadaan kiinnostumaan lukemisesta.

Ainekirjoituksessa tietokoneen käyttö voi sujuvoittaa tekstin tuottoa ja poistaa yhden kirjoittamisen ongelmakohdan.

Äänteiden tunnistamista

Tein kaksi erilaista harjoitusta äänteiden tunnistamiseen liittyen, voisivat olla sovellettavissa vaikkapa eskareille. Testasin tehtävät kuvissa häärivällä 5-vuotiaalla rintaperilliselläni.

Tehtävä aloitetaan äänteen tunnistamisella. Vokaalien tunnistaminen lienee helpompaa kuin konsonanttien. Aikuinen lukee tehtävänannon. Tunnistettava kirjain äännettään siten kuin se puheessa kuuluu (esim. S-kirjaimen kohdalla sihistään SSSS eikä sanota ÄS). Aikuinen kysyy lapselta kuva kerrallaan, mitä hän näkee. Lapsi vastaa esim. kani. Haluttaessa sana pilkotaan tavuihin yhdessä tavuihin: ka-ni. Jos lapsen on vaikea tunnistaa äännettä, sanan voi pilkkoa osiin tavu kerrallaan, mikä helpottanee äänteen tunnistusta (ka- "kuuluuko A?"; -ni "kuuluuko A?).

Alkukirjaimen äännettä tunnistettaessa aikuinen kysyy jälleen, mitä kuvassa on, lapsi vastaa. Tarvittaessa sana taputetaan jälleen yhdessä. Mikäli tunnistaminen on esim. konsonanttialkuisissa sanoissa hankalaa, aikuinen vi ylikorostaa sitä sanaa äätäessään esim. nnnnnnnnnuk-ke.

Tavudomino

Tämä on sanallinen muunnelma tutusta Domino-pelistä, jota voi pelata kahdestaan tai kahden joukkueen voimin. Peli koostuu tavu-laatoista, joita yhdistellään niin, että saadaan aikaan sana. Tätä peliä voidaan alkaa pelata sitten, kun tavuja on opeteltu riittävästi. Pelin laattoja tehdessä kannattaa miettiä lapsille tuttuja helppoja sanoja, jotta peli todella toimii. Osa laatoista tehdään pystyyn ja osa vaakaan, jotta sanoista ei muodostu vain pitkä jono. Laattoihin kannattaa laittaa myös samoja tavuja. Liikaa ei kannata käyttää kolmikirjaimisia tavuja, muuten pelistä tulee liian haastava. Tämä sopisi vaikka rastiradan yhdeksi rastiksi. Testiryhmänä toimi kakkosluokkalainen tyttäreni. Hänen mielestään peli oli tosi hauska. Ja yllättäen saimme käytettyä tekemistäni 34:stä laatasta 32. Toki kakkosluokkalaisen ja aikuisen yhteinen sanavarasto ja kyky muodostaa sanoja on jo ekaluokkalaisia parempi, mutta peli toimii.

Pelin kulku: kumpikin pelaaja ottaa pussista 7 laattaa itselleen. Arvotaan aloittaja, jonka jälkeen aloittaja laittaa haluamansa laatan pöydälle. Vuoro siirtyy toiselle pelaajalle. Pelaaja yrittää saada muodostettua sanan laatan jompaan kumpaan päähän. Jos pelaaja onnistuu sanan muodostamisessa, hän sijoittaa laattansa pöydälle ja ottaa uuden laatan pussista. Pelivuoro siirtyy tämän jälkeen toiselle pelaajalle. Jos pelaaja ei onnistu muodostamaan sanaa, pelivuoro vaihtuu. Halutessaan pelaaja voi vaihtaa laattoja pussista mielensä mukaan, esim. ottaa kolme uutta laattaa ja laittaa kolme tilalle. Tämä tehdään joka tapauksessa, jos kumpikaan pelaajista ei onnistu muodostamaan sanaa. Lopuksi lasketaan kuinka monta sanaa on onnistuttu muodostamaan ja kirjoitetaan sanat tavuineen vihkoon. Tässä on sekin hyvä puoli, että tässä ei kilpailla mistään, niin kuin usein peleissä tehdään.Tuotos on yhteinen; ja kuten jo muinaiset kreikkalaiset (?) sanoivat: jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. Tätä vois kyllä vielä kehitellä, jos haluaa. Ainakin värikkäämmät päällystetyt laatat toimisivat paremmin.  Näitähän voi tehdä enemmänkin, jos haluaa. Mietin myös sitä, olisko hyödyllistä, jos osa laatoista oliskin samanlaisia. Liitän tähän listan laatoista joita käytin, jotta ei heti tarvitse miettiä, mitkä toimivat. va/pap-, to/nau-, ko/ju-, ti/au-, vi/ta-, ka/ko-, po/la-, sa/hii-, lo/ta-, la/ke-, ma/poi-, vi/ka-, ne/ve-, li/pi-, ri/ve-, to/ta-, ri/kas-, ra/o-, sa/na-, na/pa-, pa/ka-, no/mai-, pi/pa-, sä/pi-, si/pa-, ru/pe-, vu/va-, ki/tal-, si/li-, la/sa-, li/lei-, sä/si-, ni/ka-, tu/vi-.
Kun näen listan tässä edesäni näin, huomaan, että joissain tavulaatoissa on jo valmis sana, ehkä ne kannattais poistaa ja laittaa uudet tilalle.

Lukutaidon vakiinnuttamista sanaliuskojen avulla

Siinä vaiheessa kun lukutaito on jo auttavasti löytynyt, voisi olla hyötyä siitä, että usein toistuvia sanoja luettaisiin drillaten. Valmistin kolme liuskaa, joista jokaisessa on 17 sanaa. Sanat ovat lyhyitä, noin puolet on yksitavuisia, samoin noin puolet kaksitavuisia ja muutama kolmetavuinen. Sanat siis ovat yleisimpia pikkusanoja, esimerkiksi ja, on, ei, se, mutta, siis jne. 

Liuskoja olen kerran käyttänyt, ja ainakin eräs tyttö. jolla lukutaidon löytäminen kesti pidempään kuin useimmilla muilla, piti näiden sanaliuskojen lukemisesta. Tätä ideaa en mielestäni ole keneltäkään saanut tai mistään oppaasta löytänyt. Mutta voin erehtyäkin. 

Tätä kurssia varten vielä laminoin liuskat.

Muovailua ja nimeämistä

Pertun ideoita

1. Toiminnallisuus ja lukemaan oppiminen.

Lapsilla on voimakas nimeämisen ja toiminnan tarve. Nämä voidaan yhdistää tarjoamalla oppilaille suuri määrä nimeämisen apuvälineitä, sinitarrallisia lappuja, joissa on substantiivin lisäksi mahdollisesti kuva ja/tai väri. Näitä lipukkeita ahkerasti eri kohetisiin liimaamalla oppilasjoukko oppii asioitten ja esineitten nimien ja nimitysten ulkoasun, sekä hyödyntää ns. parviälyä valintoja tehdessään.

Esimerkki: Luokka pyrkii nimeämään vihreän pöydän, ja kiinnittää siihen lappuja, joista helpoimmissa on vihreän pöydän kuva ja sanat "vihreä pöytä". Vaikeammissa lapuissa ei ole kuvaa tai väriä. Sadoilla erilaisilla lapuilla kaikki luokan esineistö on pian nimetty, ja lukutaidon edetessä parviäly ohjaa laput enenevästi oikeaan paikkaan.

Harjoitus on spatiaalinen ja kinesteettinen; hyvin kehittävää. Kollegoiden ja siivoojien luvalla toiminnan voi ulottaa myös luokan ulkopuolelle.


2. Askartelu ja lukeminen.

Yksinkertainen ja hauska tapa opetella kirjaimia on muovailla ne muovailuvahasta. Paperi ja kynä mahdollistavat kaksiulotteisesti kaiken, ja vaha tekee saman kolmiulotteisesti. Muovailu on moniaistillista ja siten monille oppilaille sopivaa. Seuraavassa lyhyt demonstraatio.

Alussa möykky on autio ja tyhjä.

Syntyy kaikkikykyinen Ouroboros-käärme, joka voi muodostaa minkä hyvänsä kirjaimen. 

 

 Tekstiä alkaa tulla.

Lisätään viimeistely ja siirrytään englannista äidinkieleen. 

Kirjain listat, kirjain-, kuva-, ja sanakortit lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen tueksi.

Hei!

Laadin kirjain- ja äänneharjoittelua varten yksinkertaiset kaksipuoleiset aakkoskortit isoin ja pienin kirjaimin. Tein myös kuva-sana menetelmän pohjalta  kortteja, joiden avulla oppilas oppii tunnistamaan ja lukemaan helppoja sanoja. Näiden avulla voi tehdä alku- ja loppuäänneharjoituksia ja yhdessä opettajan kanssa tutkia sanan rakennetta. Kuva-sana korteilla voi myös pelata muistipeliä tai ihan vaan liittää sanan ja sitä vastaavan kuvan toisiinsa. 

Kuva-sana -kortteja käytettäessä on aluksi tärkeää pohtia yhdessä, mitä kukin kuva esittää, jotta varmistutaan siitä, että lapsi tunnistaa kuvat ja tietää niiden nimet. Opettaja toistaa selkeästi kuvassa olevan esineen tai asian nimen, ja vasta sen jälkeen lähdetään tutkimaan sanoja, mikä niistä sopisi mihinkin kuvaan. Pyydä aina lasta perustelemaan päättelynsä tilanteessa, jossa lapsi sanoo väärin ja myös silloin, kun hän osaa yhdistää sanan ja kuvan helposti. Näin varmistut siitä, arvaako lapsi sanan vai tunnistaako hän kirjaimet ja niistä muodostuvat tavut ja sanat oikeasti. Näin pääset selville lapsen oppimisen taustalla olevan ajatteluprosessin kulusta, mikä on ehdottoman tärkeää kaikessa oppimisessa.

Askartelemani kaksipuoleiset kirjainkortit ovat käteviä ja monipuolisia käyttää. Näiden avulla oppilas voi opetella kirjoittamaan esim. äidin nimen, isän nimen, oman nimensä tai mitä tahansa hänelle mieleisiä ja tärkeitä sanoja. Lisäksi näillä kirjain korteilla voi opettajajohtoisesti yhdistää kirjaimia tavuiksi, sanoiksi ja halutessaan laatia niiden avulla ihan kokonaisia lauseita.

Lisäksi laadin yksinkertaiset kirjainliuskat, joiden avulla voi tarkistaa, mitä kirjaimia lapsi jo osaa, ja jatkaa listan läpikäymistä aika ajoin, kunnes hän oppii nimeämään ja tunnistamaan kaikki kirjaimet. Opettaja osoittaa kirjainta ja oppilas sanoo kirjaimen nimen. Lasta voi auttaa esimerkiksi sanomalla vinkin, ”etana alkaa sillä kirjaimella”, jos kyseessä on e-kirjain ja lapsi ei sitä tunnista tai osaa nimetä heti. Opettaja luonnollisesti tekee itselleen muistiinpanoja siitä, mitä kirjaimia lapsi ei vielä osaa tai mitä hän osaa pienen vihjeen saatuaan. Listan läpikäymisen jälkeen voi esille ottaa kirjain kortit ja pyytää lasta poimimaan sieltä tietty kirjain eteensä pöydälle ja näin jatkaa tehostaen kirjainten nimeämisharjoitusta. Samalla voi yhdessä maistella kirjainta vastaavaa äännettä, pyytää lasta yhdistämään kirjaimia toisiinsa tietyn kaavan mukaan tavuiksi ja lopulta kokonaisiksi sanoiksi.  Lisäksi on aina hyvä lukea tavu ja muodostettu sana lapsen kanssa. 

Lasta kannattaa kannustaa laatimaan hauskoja muistisääntöjä vaikeiksi tuntemiensa kirjainten kohdalle. Esimerkiksi eräs oppilas rakasti gagnam style -kappaletta ja sen avulla hän oppi muistamaan g-kirjaimen. 

Muista iloita ääneen pienistäkin onnistumisista ja sanoa, hienoa, hienosti päättelit, osaat hienosti tunnistaa millä kirjaimella sana mahtaisi alkaa jne. vaikka tehtävänä olisi ollut tunnistaa koko sana.

Kirjain-, tavu- ja sanakortit

Askartelin kartongista hyvin yksinkertaisia kirjain-, tavu- ja sanakortteja lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen tueksi. Kortit ovat hyvin monikäyttöiset. Jos jokaisella oppilaalla on käytössään oma pakkansa, voidaan tehdä opettajajohtoisesti erilaisia harjoituksia. Esimerkiksi lyhyt kirjainsanelu, erilaisia luokittelu- ja lajittelutehtäviä jne. Korteilla voi myös pelata vaikka muistipeliä.

Esittelen tässä nyt tarkemmin joitain ideoita siitä, mitä korteilla voisi tehdä.

Alla olevassa kuvassa on etsitty jokaiselle tavukortille ne kirjainkortit, joista tavu muodostuu. Tämän tehtävän voisi suorittaa pelin avulla. Pöydälle asetetaan nurinpäin olevia keltaisia kirjainkortteja ja tavukortit ovat oikein päin. Lapsi kääntää kaksi kirjainkorttia ja katsoo mikä tavu niistä muodostuu. Samalla lapsi sanoo sekä kääntämänsä äänteet että syntyneen tavun ääneen.

Seuraavaksi voidaan liittää kirjaimia sanoihin. Askartelin nyt vain sellaisia kortteja, jotka alkavat tai loppuvat jollakin käytetyistä vokaaleista. Mukana sopisi olla myös muunlaisia vaikeampiakin sanoja. Erilaisilla sanakorteilla voi myös hieman vaikeuttaa tehtäviä, jos oppilaat ovat eritasoisia osaamisessaan.

Tässä tehtävässä tuli etsiä kirjaimia, joilla sanat alkavat. Kirjainkortit voivat olla käännettynä nurinpäin ja lapsi nostaa sieltä yhden kerrallaan ja etsi mikä sana alkaa kyseisellä kirjaimella. Tässäkin kohtaa kirjain voidaan lausua ääneen ja lukea sanakortin sana, jos se lapselta jo luonnistuu.

Seuraavaksi voidaan samalla periaatteella etsiä sanan viimeinen kirjain:

Ylipäätään nämä kortit ovat hyvin monikäyttöiset ja oikeastaan niistä kannattaisi askarrella hyvin laaja setti, jota käyttää hyväkseen opetuksessa. Sanakorteilla voi myös tehdä lauseita, tavu- ja kirjainkorteilla sanoja.

-Siri